Alanko opeksi?

Kun ei näytä järki kasvavan, mennään sitten pitkän kaavan mukaan. Tavoitteeksi edellisen rypistyksen jälkeen  sain päähäni pedagogisten opintojen suorittamisen. Edellisen blogin jälkeen on kyllä vedetty yksi TKI-osaajavalmennus (30 op) sekä kasvatustieteen perusopinnot (25 op).

Tänään alkoi taas opinnot. Oppilaitos on OAMK ja suoritus tapahtuu pääosin verkko-opintoina. Ensin on ohjelmassa kolme lähiopetuspäivää, jossa opetellaan oppimaan ja opitaan tuntemaan muut pikkusormensa opiskelulle antaneet. Näyttäis siltä, että nyt menee taas koko käsi.

Osaamisperusteinen oppiminen. Kun tein itsearviointia aiemmasta osaamisesta, ihmettelin että miksiköhän ole kouluja käynyt. Enhän minä mitään taida osatakaan. Mutta siihenkin oli tutoreilla lohduttava tieto: jos et osaa näitä etukäteen, olet juuri oikeassa paikassa. Niin kai sitten....

Aamulla mennään taas. Palataan ensin arvojen ja eettisyyden pariin. 

Osaaminen TKI-toiminnan tärkein voimavara

Ammattikorkeakouluissa on käynnissä paljon erilaisia kehittämishankkeita. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hankevolyymi vuonna 2011 oli 5,5 milj. euroa. TKI (Tutkimus, kehitys, innovaatio) -toiminnassa tehtiin 79 henkilötyövuotta ja suoritettiin yli 13000 opintopistettä. TKI-toiminnan merkitys on suuri sekä ammattikorkeakoululle että ennen kaikkea alueen elinkeinoelämälle. Opinnäytetyössä tutkin Kemi-Tornion TKI-toiminnan tukea ja sen toimivuutta. Opinnäytetyöni perusajatuksena on, että osaamista kehittämällä toiminnan laatu paranee.

Tietoa keräsin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa työskenteleviltä. TKI-toiminnan tukea pidettiin toimivana, mutta parannettavaa riittää aina. Osa parannusehdotuksista, liittyi nykyisten prosessien parantamiseen ja voitaisiin toteuttaa pelkästään päättämällä asiasta. Osa ehdotuksista vaatisi pidempiaikaista kehittämistä. Tällainen on mm. arvioinnin kehittäminen. Hankkeissa arvioinnin pitäisi olla jatkuvaa ja hankkeen toteutusta on pystyttävä muuttamaan kesken hankkeen, mikäli hankkeen tulosten saavuttaminen sitä vaatii. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja siihen on kyettävä reagoimaan.

OSAAMINEN

Pääosaan nousi osaaminen. Asiantuntijaorganisaatioissa, jollainen ammattikorkeakoulu on, osaamisen merkitys korostuu. Osaamista täytyy hankkia ja sitä tulee ylläpitää. Kukin organisaatio ratkaisee, miten se osaamistarpeen tyydyttää.

Hanketoiminta vaatii erityisosaamista. Osaamisen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdellä henkilöllä, riittää että organisaatiolla on osaaminen hallussa. Se voidaan järjestää myös useampien henkilöiden yhteisen osaamisen kautta tai sitä voidaan ostaa organisaation ulkopuolelta. Osaamisen varmistamisen prosessi täytyy olla olemassa.

Osaaminen ja oppiminen muodostuvat tiedosta ja kokemuksesta. Hanketoimijalla on oltava riittävä määrä tietoa, jotta hän voi työnsä suorittaa, mutta vasta kokemuksen kautta syntyy osaamista. Osaaminen karttuu siis hanketyötä tehdessä ja tämän osaamisen karttumista täytyy tukea.

TKI-TOIMINNAN TUKI

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun mallissa osaaminen oli osittain hajautettua. Perusmallin mukaan sisällöstä vastaavat ne, joilla se on parhaiten hallussa ja hankehallintoa hoitavat tämän alan ammatti-laiset. Perusmallista on myös poikkeuksia, tehtävien välinen raja-aita muuttuu olosuhteista riippuen.

Hankkeita toteuttaville, jotka ovat pääosin edellä mainittuja sisältöasiantuntijoita, on järjestetty tukea mm. hankkeiden suunnitteluun ja hankehallinnointiin. Tukea on tarjonnut Kemi-Tornion ammattikor-keakoulun TKI-yksikkö ja Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus.

Opinnäytetyössä ei tutkittu eikä otettu kantaa siihen, miten TKI-toiminta pitäisi organisoida. Tärkeintä oli saada esiin kokemuksia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun käyttämästä organisointimallista sekä etsiä siitä kehittämiskohteita. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on nyt osa uutta Lapin ammattikorkeakoulua. Uudessa ammattikorkeakoulussa johto päättää toimintamalleista, tämä opinnäytetyö tarjonnee materiaalia niihin pohdintoihin. Tulokset ovat luonnollisesti käytössä myös muissa TKI-toiminnassa mukana olevissa organisaatioissa.

TUTKIMUS

Työn aikana kävin läpi hanketoiminnan kirjallinen ohjeistuksen sekä haastatelin hanketoiminnassa mukana olevia. Haastattelut tein vuoden 2013 loppupuolella. Haastatellut olivat joko yksittäisessä hankkeessa työskenteleviä, hanketyötä tukevia tai TKI-toiminnasta vastaavia henkilöitä. Opinnäytetyö tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa (ylempi AMK).

LISÄTIETOJA    : Mika Petäsnoro, mika.petasnoro@lapinamk.fi

(teksti on opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte, jota on tälle palstalle hieman muuteltu)

90 opintopistettä rekisterissä

Tänään tuli viesti, että kaikki velvoitteet on täytetty ja opinnäytetyön arviointi ilmestyy Wilmaan. Kyllä se on se sama järjestelmä, jota kutsuvat oppilaiden rikosrekisteriksi. Minusta se ei nyt vaikuttanut ollenkaan rikosrekisteriltä. Toki siellä rekisterimerkintöjä oli näkyvillä, mutta enempi ne oli positiivista sorttia.

90 opintopistettä suoritettu. Se on se sama määrä, joka oli tavoite vajaat kolme vuotta sitten. Silloin se tuntui vuorelta, joka piti kavuta ylös saakka ja alussa seisoin vuoren juurella. Nyt voin laittaa merkin viimeisen askeleen noususta ja voin kiinnittää sen tähden sinne huipulle. Niin olen nähnyt tehtävän muutama viikko sitten. Oulussa se tapahtui herrojen Kukkonen ja Marjamäki toimesta. Se tuntui silloin hyvältä, tämä tuntuu vielä paremmalta.

Yöpöydällä näyttää edelleen olevan pino kirjoja. En uskaltanut vielä niitä palauttaa, jos tulee jokin täsmennettävä juttu eteen. Mutta nyt ne lähtee. Kiitokset tiedonjanon sammuttamiselle Kuopion kaupunginkirjastolle, Savonia-amk:n kirjastolle sekä Lapin korkeakoulukirjastolle. Siinä on ollut sellainen kirjastopaletti, ettei juurikaan ole tarvinnut sivuille vilkuilla.

Savoniasta tuli tänään kirje. Mutta se ei ole minulle. Taitaa olla kyseessä kutsu pääsykokeeseen. Ennenkin on vaihdettu lennosta, toivotaan että paremmalle puoliskolle aukenee nyt vuorostaan opiskelupaikka.

Nyt on aika tyhjä olo. Valmistumisjuhlat vietetään todennäköisesti Keski-Suomessa polttopuutalkoissa. Aivan kuten opiskelukin, se on satsaus tulevaisuuteen. Ja lopuksi se tarpeellinen, mielestäni tilanteeseen sopiva musiikkikappale, tästä näin.

Melkein valmiina opiskelemassa

On jäänyt tämä palsta vähemmälle huomiolle viime aikoina. Jos jotain selitystä yrittäisi kehitellä, niin ehkäpä opintojakson vaihtuminen olisi sellainen. On tullut kirjoiteltua silloin kun uusi opintojakso on alkanut, tämä nyt meneillään oleva aloitettiin viime syksynä. No en ruppee selittelemään, on vain jäänyt ajatuksia kirjaamatta.

Opinnot alkavat olla, tältä erää, kirjaimellisesti loppusuoralla. Opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi, kypsyysnäyte on annettu ja todistuspyyntökin lähti eilen. Ainahan sitä voi maalailla vihtahousuja seinille, että jokin vielä menisi pieleen. Mutta siihenkään en nyt rupea. Ensi viikolla kaiken pitäisi sitten olla varmaa.

Opinnäytetyön tekeminen on ollut pitkä ja aika työläs prosessi. Pitkän siitä teki ehkä liiankin löysä aikataulu. Jos 30 opintopisteen suorittamiseen käyttää 10 kk, ei tahti ole kovinkaan hurja. Tiesin tämän kyllä jo viime kesänä ja taisin sen joillekin kertoa. Kun on liikaa aikaa, ajan käyttää helposti ihan muihin hommiin. Ja lopussa tulee vähän kiire. Onneksi sen nyt kuitenkin sai puserrettua loppuun.

Opinnäytetyössä tarvitsin monien ihmisien tukea ja panosta. Kiitos kaikille niille, jotka osallistuivat aineiston kartuttamiseen haastateltavina tai muulla tavoin. Kiitos kaikille niille, jotka tukivat ja tsemppasivat silloin kun meni lujaa ja silloin kun rupesi tökkimään. Ja kiitokset tietysti ohjaajille ja oikolukijoille. Ja kaikille niille, joita nyt en tässä erikseen maininnut.

Ja vielä, kiitokset Selmalle ja Sohville, ei ole tarvinnut kotona ihan yksikseen tätä puurtaa.

Toukokuun loppuun saakka on sitten sitä oikeaa lomaa. Opintovapaa kestää vielä tämän kuukauden ja nyt keskitytään vapaa-ajan viettoon. Ohjelmassa ainakin yksi reissu Helsinkiin Tähdet, tähdet –konserttiin, reissu mökille polttopuuhommiin ja otetaan myös geoharrastuksessa pieni kiri merkkipaalujen saamiseksi suunnitelluille kohdille. Opiskelijaelämää on jäljellä vielä kolmisen viikkoa. Voisihan sitä tietysti katella tulevaisuuteen ja jo valmiiksi jatko-opintomahdollisuuksia.

Opinnäytetyön tuloksista jotain myöhemmin.

Ensimmäinen päivä opintovapaalla

Tässä sitä nyt sitten ollaan. Eilen oli kesäloman viimeinen päivä, tänään on opintovapaajakson ensimmäinen päivä. Tätä on odotettu viime talvesta saakka ja nyt se sitten on totta. Tuntuu aika hyvältä.

Edessä on 10 kuukauden jakso, jossa päivittäinen työasioiden hoito jää pois ja niihin palataan opintojen kautta. Opinnäytetyön aihe on hyvin lähellä sitä, mitä teen työkseni. Olisi ehkä ollut jopa helpompaa tehdä opinnäytettä paikan päällä, koska kaikki asiaan liittyvä olisi siinä helposti saatavilla.  Toinen vaihtoehto oli jäädä pois päivätyöstä ja keskittyä opiskeluun. Tämä vaatii "ylimääräisiä" käyntejä 400 km päässä työpaikalla, jotta tarvittava tieto opinnäytetyötä varten saadaan kasaan. Opinnäytetyö sinänsä ei ole työtä, joten se pitäisi tehdä omalla ajalla joka tapauksessa.

Kahdesta vaihtoehdosta valitsin jälkimmäisen useammastakin syystä, jotka eivät tässä ole tärkeysjärjestyksessä:

• voin keskittyä opinnäytetyöhön paremmin, kun en ole ihan toiminnan keskipisteessä
• tulevasta talvesta olisi tullut erittäin rankka, jos työn, matkustamisen ja jatkuvan kotoa poissaolon lisäksi yrittäisin saada kasaan jotain järkevää kokonaisuutta, jota voisi kutsua opinnäytetyöksi
• voin olla valtaosan ajastani siellä missä oikeasti haluan, oman perheeni luona

Haastatteluja ja muita tapaamisia työpaikalla rupean järjestelemään heti kun saan tiedonkeruusuunnitelman rakennettua ja väki palaa töihin Kemin päässä. Eiköhän  sitä jo seuraavan kuukauden aikana yksi reissu tule Kemiin, olisi tarvetta ja halua käydä ainakin Keminmaassa.


Onhan tässä ohjelmassa muutakin kuin pelkkää amk-opiskelua, mutta niistä sitten myöhemmin lisää.

Kuitenkin ennen kuin nyrkit löydään saveen, lähdetään viikonlopuksi mökille. Siitä minä pidän. 

¡Hasta luego!

Vapaa häämöttää

Istun junassa matkalla Helsingistä Kuopioon. Aurinko paistaa ulkona ja IC kulkee ainakin toistaiseksi kuten on suunniteltukin. Nyt ollaan tosin Mänstälän eteläpuolella, joten onhan tässä aikaa sattua yhtä sun toista.

Vietin tämän päivän Museoliitossa. Käytiin läpi Avara Museo -hankkeen hankesuunnitelma itsearvioinnin pohjaksi. Heillä, kuten muillakin tähän mennessä itsearvioinnin puitteissa tavatuilla hankkeilla, on hommat sujuneet mallikkaasti ja voivat olla ylpeitä hankkeen saavutuksista. Olihan yksi osoitus siitä palkinto (Vuoden museopedagoginen teko), jonka hanke otti vastaan keväällä. Hieno suoritus, siitäkin onnittelut.

Tämä reissu jää nyt omalta osaltani yhdeksi välietapiksi. AKTIIVI Plus -hanke on kuljettanut ansiokkaasti minua ympäri Suomea ja enimmäkseen matkat ovat suuntautuneet Kuopiosta etelään. Nyt tämä matka näyttäisi olevan viimeinen näissä puitteissa - toistaiseksi.

Noin vuoden verran aion ihan suunnitelman mukaan olla vapaalla keskittyen opintoihin, itseni kehittämiseen, fyysisen kunnon parantamiseen ja perheeseen. Viime vuosien olosuhteet ovat pakottaneet enempi tai vähempi etäsuhteeseen ja sitä asiaa on ehkä jo korkea aika saada säälliseen kuntoon.

Opintovapaa on haettu ihan omasta tahdosta, mutta siitä huolimatta tuntuu hieman haikealta, jopa surulliselta kun niin moni asia jää nyt sivuun. Aktiivi-verkoston kanssa on hommia hoidettu yhdessä vuodesta 2008 ja nyt tulee ainakin väliaikainen irtiotto. Tässä ajassa olen oppinut tuntemaan paljon uusia ihmisiä joiden näkeminen on aina ollut ilo. Toivotaan, että nämä suhteet eivät kokonaan katoa.
Oman työpaikkani ihmisten kanssa yhteydet säilyvät, koskeehan opinnäytetyö oman työpaikkani asioita. Se edellyttää jonkin verran Kemissä vierailuja ihan opinnäytetyöhän liittyvän tiedonhankinnan vuoksi. Eli yhteyttä tullaan pitämään ja se on minusta oikein mukava juttu.

Sosiaalisten suhteiden pääoma kasvattaa korkoa elämänlaatuna. Nyt on aika alkaa pääoman keräämiseen myös Savossa, se on jäänyt aika vähälle viime vuosina.



Kiitos menneestä ja tulevasta. Mukavaa kesää.

Ai niin, eihän tässä ihan näkymättömäksi muututa :-D

¡Hola! Kevättä kohti edelleen....

Eipä ole kevät paljon edennyt parissa kuukaudessa. Hämeenlinnassa taisi viime yö olla pitkään aikaan ensimmäinen, jolloin ei ollut pakkasta. Jokohan tämä antaisi enteitä tulevasta keväästä. Enpä kyllä muista, milloin ITK-päivät olisi vietetty noin talvisissa olosuhteissa.

Isommat opinnot ovat jo voiton puolella, kurssien osalta jo oikeinkin hyvässä mallissa. Seuraavana on vuorossa orientoituminen opinnäytetyöhön, johon aihekin on valmiina, pitäisi vain alkaa töihin. Ei tässä varsinaista hoppua onneksi ole, tähtäin on toukokuussa 2014.

Onhan tässä vuoden aikana opiskeltu muutakin. Kivalojoen seutuopistossa Keminmaassa on istuttu keskiviikkoisin espanjan tunneilla. Mukava pieni ryhmä ja ymmärtäväinen opettaja ovat kannustaneet jatkamaan, vaikka ei ole oppi paljon päähän kolahtanut. Olisi varmaan pitänyt satsata enemmän vapaa-ajasta näihin opintoihin, ei oikein riitä, että kerran viikossa puolitoista tuntia asioihin paneutuu. Mutta jotain  on kuitenkin opittu, kuten mm ¡Hola! Te amo. Mi mujer. Una cerveza sin gluten con alcohol, por favor. ¿Puedo invitarla a una copa? Déjeme en paz, sé lo que estoy haciendo.

Oppimiseen liittyi tämä viikon työreissukin. Ties monennetko ITK-päivät järjestettin 10.-12.4. Aulangolla Hämeenlinnassa. Tämän vuoden teemana oli pelillisyys ja kyllähän siellä pääsi pelaamaan. Eikä välttynyt voittamiseltakaan ja sen vuoksi sainkin kuksia, oikein kaksin kappalein. Tai saan, ne tulee postissa ja lähettäjänä pitäisi olla Ponsse. Jos projektipäällikön hommat loppuu, ruppeen metsäkoneen kuljettajaksi. Ei puut kauan lahonneet metsässä kun pääsi niitä kerääämään.

Kesää odotellaan harvinaisen malttamattomasti. Opintovapaa alkaa näillä näkyminen elokuun alussa ja sitten keskitytään kaikenlaiseen mukavaan, mm.opiskeluun. Ylempi amk-opintojen opinnäytetyön lisäksi espanjan kieli jatkuukin Kuopiossa (con mi mujer). Lisäksi voisi kokeilla lauluun liittyviä opintoryhmää, siellä ei kuulemma ennen olekaan ollut toivotonta tapausta. Mutta laulaahan se variskin äänellään. Ja Sorsa, Riki.

Ja sitä ennen mennään perheen kanssa käymään Espanjassa. Majoitus on jo varattu, mutta lentoja vielä järjestetään. Siitä tulee varmaan mukava reissu, siitä ei epäilystäkään.

Nyt istun Pendolinossa matkalla kotiin. Juuri nyt ollaan Jämsässä ja kohta tunneleiden läpi kohti Jyväskylää.

Ja pläjäys, tämä on ihan pakko laittaa ihan epsanjan opintojen vuoksi. Ja sen vuoksi, että viime viikonloppuna päästiin treenaamaan pitkästä aikaa ruedaa <3

¡Hasta luego!